teisiin, verkostoihin, talouteen ja työn tekemiseen liittyviin kysymyksiin, jotka vaikuttavat vahvasti elämäämme. Yksi keskeinen hyvinvointia edistävä tekijä on ihmisten keskinäinen toiminta, ja miten he toimivat suhteessa toisiinsa hankkiessaan elantoaan ja tuottaessaan omalla toiminnallaan hyvinvointia yhteiskuntaan. Arkikielessä ”ihmisiksi oleminen” tarkoittaa hyvin isoa ja laajaa käyttäytymisen kokonaisuutta kaikkine hienosäätöineen. Ihmisiksi työssä -näkökulma sisältää sekä esimieheen, työntekijään ja koko yhteisöön liittyviä toimintatapoja, joilla voimme tehdä paremmin työtä yhdessä. Aina ihmisiksi oleminen ei ole helppoa, vaikka kuinka tietää hyvän käyttäytymisen pelisääntöjä eikä se liity pelkästään käyttäytymiseen. Joskus tilanteet vain ovat niin vaikeita, rakenne ruokkii kilpailua eri yksiköiden välillä ja työn vaatimukset ylittävät omat voimavarat. Ihmisyys sisältää myös oikeuden inhimillisyyteen ja oikeuden tulla kohdelluksi ihmismäisesti, mutta myös vastuuta oman työn tuloksista ja yhteisestä työstä. Kirjassa keskitytään siihen, miten saadaan aikaan tuloksia yhdessä. Tätä voidaan jäsentää musiikista lainatuilla yhteisen tekemisen vertauskuvilla “sooloartisti”, “yhteiskonsertti”, “bändi” tai “sinfoniaorkesteri”. Missä tilanteissa on mahdollista toimia solistina ja hoitaa hyvin oma tehtäväalue? Milloin tarvitaan vuorotellen tai rinnakkain tekemistä, vahvasti jaettua tekemistä tai mukautumista kokonaan yhdenmukaiseen ääneen?